maanantai 13. helmikuuta 2012

Sun ei tartte olla musta ollenkaan huolissaan


Mä toivon, että ois jo kevät ja kaikki ois lämmintä ja helppoa. Aurinkoa ja kuivia asfalttiteitä. Huppareita ja kevätkenkiä. Haluan pitää ikkunaa auki öisin ja herätä lintujen lauluun. Kaikki ois kaunista ja kevyttä. Talvi tappaa, mutta kevät pelastaa aina joka vuosi uudestaan. Mutta mitä jos tänä vuonna mä en enää pelastukaan?

Sukellan muumilakanoihin, mua väsyttää niin etten jaksa edes ajatella. On niin paljon tekemistä, etten jaksa tehdä mitään. Liian paljon kaikkea. Puhuminen auttaa, mutta entä jos ei jaksa enää edes puhua? Eikä ole mitään puhuttavaa, kaikki on vaan tätä kylmää tyhjyyttä.

Huomenna on ruotsin yo-kuuntelu. Mä tahtoisin nukkua kevääseen saakka, herätä kun aurinko paistaa ja järvet on vapaita.

- Josbe

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti