sunnuntai 30. joulukuuta 2012

Kun ilman nousee höyryten ja vierelläni askeleesi kuulen narskuvan, sä oot niin kuin pakkanen


On paljon sellaista, mistä en voi tänne kirjoittaa
enkä tiedä tahtoisinko edes
On ollut hetkiä, joiden ei tahtoisi loppuvan
ja silti toivoisi, ettei niitä olisi edes ollut

Minun levottomuuteni ei asetu
tiedän, että pitäisi luottaa itseensä
eikä kuunnella muita,
mutta entä jos ne muut ovat oikeassa?

Viimepäivinä on ollut liian paljon sellaisia hetkiä,
jolloin tekisi mieli vain heittää oma pää seinään,
että ajatukset lakkaisivat juoksemasta
sillä ne on hirmumyrskyjä

Arki jatkuu pian
en tiedä onko se hyvä vai huono asia
veikkaan jälkimmäistä

Kaipaan ratkaisevaa askelta
mutta en tiedä mikä suunta on oikea

- Jossu

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti