torstai 6. joulukuuta 2012

Never drive faster than your guardian angel can fly.


Rukoilin, että annat enkeleitä
siivillä suojaamaan
Oi, ethän heitä hämärään iltaan
lasta yksin kävelemään

Eilen oli ensimmäinen koulupäivä pitkään aikaan, tosin sekin vain tunnin mittainen. Ajelin kotiin Valkealasta ja mietin ajanko keskustan kautta vai isoja teitä pitkin. Valitsin jälkimmäisen. Ajan Tehontietä ja radiossa soi jokin hyvä biisi, en kyllä muista mikä. Ajan edelleen eteenpäin. Minusta katsottuna oikealla puolella on ravintola Friimus. Vihreä pakettiauto on peruuttamassa pois parkkipaikalta. Mietin, meinaakohan se tulla sieltä. Jarrutan, jolloin autoni lähtee luisuun. Ainut mitä ehdin tajuta on, että nyt mennään ja kovaa. Autoni oikea etukulma osuu pakettiauton vasempaan takaosaan. Kimpoan autoineni iskun voimasta yli viereisen (vastaantulevien) kaistan ja rysähdän tien vieressä olevaan aitaan, vain senttien päähän tolpasta. 

En muista mitään sen jälkeen kun osuin pakettiautoon. Seuraavat muistikuvat on siitä, kun rymähdän aitaa päin. Näiden törmäysten väliset sekunnit ovat pelkkää mustaa. Istun autossa ja pidän edelleen kiinni ratista. Yritän tajuta mitä juuri äsken tapahtui. En jaksaisi nousta autosta selvittämään tätä asiaa. Mutta on pakko. Avaan oven ja kömmin ulos. Järkytys tärisyttää koko kehoa.

Kuljin eilisen päivän sumussa. Miten pienestä kaikki voi loppujen lopuksi olla kiinni. Jos olisin osunut siihen tolppaan tai toisella kaistalla olisi juuri silloin ollut rekka tms. Tiedän, ettei kannata jossitella mutta koen, että mun on pakko tehdä niin. Ihan vaan itseni vuoksi. Vaikka ei tää kolari ollut edes kovin paha. Mutta se olisi voinut olla... paljon pahempi. Pahimmassa tapauksessa en kirjoittaisi tätä nyt. Mutta ei ajatella sitä.


Auto on nyt hinattu korjaamolle ja pakettiauton kuljettajan vakuutus korvaa. Helpottaa kun tietää ettei itse ollut viassa. On mahdollista, että auto menee lunastukseen enkä tiedä mitä sitten teen. Tällä autolla on niin paljon tunnearvoa ettei sanat riitä. 

Minne käynkin maailmassa
sinä olet hoitamassa

- Jossu

ps. Onneks mulla on kaikkein kaunein suojelusenkeli tuolla ylhäällä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti