sunnuntai 24. helmikuuta 2013

Mua ne ei saa, ei ikinä, kyllä mä tiedän niiden juonet

 Ikkunasta mä nään 
naapuritalojen pimenevät ikkunat
ja harmaana sulavan lumen
Kaikki on ohi
Mä kuljen pakkasessa ja lumihiutaleissa
ja ihmettelen, 
miten kaikki aina tässä hetkessä on niin kevyttä,
niin tyhjää ja helppoa
On pimeää ja mä oon haamu mun prinsessapeilissä
Tuuli on vieläkin kylmä ja mä suljen silmät
Jalat juoksee, vaikka mä en tunne niitä,
silmät kostuu, vaikka mä nukun
kuvat vuodelta 2011
teksti Kira Poutanen; Ihana meri

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti