maanantai 29. heinäkuuta 2013

Jonakin päivänä kiiltokuviesi hehku sammuu.

Blogimaailma on muuttunut paljon näiden 5 vuoden aikana mitä oon täällä mukana pyörinyt. Nykyään on vain kiiltokuvablogeja, yhteistyökamppiksia, ilmaisia vaatteita / tavaroita... oikeesti mitä saatanaa? Miksi vain tietyillä blogeilla on oikeus saada ko. "etuuksia"?

Esimerkiksi mulla itselläni ei ole mitään mahdollisuutta päästä mukaan mihinkään yhteistyöhön, koska en laita joka päivä asukuvia, en ole kovin kiinnostunut muodista (vaikka kyllä ne ilmaiset tavarat ja vaatteet houkuttelis!!) enkä omista kuin alle 40 lukijaa.

Ei sillä, en edes tahtoisi mitään 1000+ lukijamäärää enkä tahdo olla pelkkä ilmaisilla tavaroilla mässäilevä massabloggaaja minkä päässä ei liiku mitään muuta kuin uudet vaatteet ja asukuvat. Jestas sentään elämä ei todellakaan ole sellaista mitä suurinosa bloggaajista blogeihinsa postaa. Oon helvetin ylpeä itsestäni kun en pelkää kertoa blogissani siitä, jos menee huonosti, koska sehän on vaan elämää. Ilmeisesti näillä massabloggaajilla kaikki on aina hyvin, tai sitten he ovat oikeasti epäaitoja!

Oon joskus kuullut sanottavan, että kaikille annetaan vaan sen verran mitä jaksaa kantaa. Eli olen ilmeisesti todella vahva ihminen, sillä tiedän ettei kukaan noista kiiltokuvabloggaajista jaksais elää päivääkään mun elämää. Onnea vaan heille sitten, kun elämä näyttää todellisuutensa ja jotain oikeasti pahaa tapahtuu. Ei sillä, en tietenkään toivo kellekään mitään pahaa mutta... elämässä on pahempiakin asioita kun kuvien katoaminen koneelta tms :-) mitenköhän kävis jos jonkun bloggaajan vaatekaappi syttyis tuleen hahhaha...
Okei, oon ilkeä ja ehkä hieman katkera ja kärjistän asioita, mutta kun oikeasti!!

Oon raivonpartaalla näitten idioottibloggaajien kanssa, arrgghh.

- Jossu

ps sana yhteistyökamppis saa mut melkein oksentamaan..........

sunnuntai 28. heinäkuuta 2013

Ihmiset ympärilläni



Olkoon tämä postaus omistettu kaikille 
niille, jotka kaikesta huolimatta
jaksaa seistä mun vierellä

"Jossu sä oot ihana"
"Sä oot ihan mahtava"
"Mä rakastan sua silti"

en vieläkään
näiden kaikkien vuosien jälkeen
pysty uskomaan
noiden sanojen tarkoittavan minua

eilinen osoitti miten paljon ihmisiä
mun ympärillä oikeasti on
ja miten sokeana mä kuljen täällä
näkemättä ketään

pusuja,

Jossu

tiistai 23. heinäkuuta 2013

Mutta liikut vieraalla maalla, tumman maailman reunalla.


Moi kaikki!

Täällä on ollut aika hiljaista
en ole kameraakaan jaksanut mukana kantaa
on ollut niin paljon huisketta ja tekemistä

Muutan ensi viikon lauantaina 
ensimmäiseen omaan kotiin
Vastahan siihen oli vielä kolme kuukautta aikaa?

Muutamat ahdistuksen kyyneleetkin 
olen jo ehtinyt vuodattaa,
tää oma huone on vaan 
hetkittäin maailman turvallisin paikka
Oon paennut tänne viimeiset 8 vuotta kaikkea pahuutta

Nyt se turvapaikka on rakennettava uudelleen,
jonnekin muualle

Kaikki asiat tulee nyt niin ryminällä,
etten oikein tiedä pysynkö kyydissä
tai mistä ihmeestä pidän kiinni, jos meinaan pudota?

En uskalla lupailla postauksia,
enkä edes tiedä kaipaako niitä kukaan?

Vielä on kesää jäljellä :-)

- Jossu

lauantai 13. heinäkuuta 2013

Maan korvessa.


Maan korvessa kulkevi lapsosen tie.
Hänt' ihana enkeli kotihin vie.
Niin pitkä on matka, ei kotia näy,
vaan ihana enkeli vierellä käy. 

On pimeä korpi ja kivinen tie
ja usein se käytävä liukaskin lie.
Oi, pianhan lapsonen langeta vois,
 jos käsi ei enkelin kädessä ois.

Ja syntikin mustia verkkoja vaan
on laajalle laskenut korpehen maan.
Niin pianhan niihinkin tarttua vois,
 jos käsi ei enkelin kädessä ois. 

Maan korvessa kulkevi lapsosen tie.
Hänt' ihana enkeli kotihin vie.
Oi, laps' ethän milloinkaan ottaakaan vois
sä kättäsi enkelin kädestä pois.

sunnuntai 7. heinäkuuta 2013

Vuonna 2010...


... olin 17-vuotias ja ainakin 20kg kevyempi.

Nyt kun katson itseäni kolmen vuoden jälkeen,
ymmärrän mitä kaikki tarkoittivat kehuessaan minua.
Nyt vasta näen sen minkä muut näkivät silloin.
En ollut tuolloin lihava, vaikka luulinkin niin.

Nyt, tänäpäivänä vasta tiedän,
millaista on olla oikeasti lihava.

Ja se sattuu helvetisti. 

Päästäkää minut takaisin noihin päiviin.
Jos vain voisin, halaisin pientä 17-vuotiasta minääni
ja sanoisin "sinä olet kaunis"

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin.

- Jossu

Ookoo jepa joo jepa jee


SUMMER UP 2013!

maanantai 1. heinäkuuta 2013

Mä seison ja katson merta. Se on hopeinen ja musta ja jatkuu ikuisesti. Ei merta voi vihata.


Mä nukun katkonaisia öitä ja ajattelen. Ajattelen paljon, ehkä liikaakin. Aamulla noustessa huone pyörähtelee ympäri. Käsiä ja jalkoja särkee. Suihkussa nojaan turkoosiin kaakeliseinään. Heikottaa. Silmissä pyörii. Peilistä katsoo valkoinen haamu. Mua väsyttää, mua väsyttää niin paljon. Paha olo vapisuttaa kehoa ja kädet tärisee vesilasin ympärillä. Mua väsyttää. Suun ja silmien limakalvot loistaa valkoisena kuin hehkulamput. Ihan kuin kaikki väri ois paennut musta. Kauppakeskuksessa seinät ja lattiat huojuu kilpaa mun askelien kanssa. Oon varma, että kohta se tapahtuu. Kohta mä makaan tossa lattialla ja tähdet pyörii mun silmissä. Mutta mä pysyn pystyssä. Mä jaksan. Mä olen vahva, vahvempi, vahvin. Hymyilen, vaikka kipu yrittää saada mua itkemään suolaisia kyyneliä. Kun kukaan ei katso mä laitan silmät kiinni. Uupumus painaa koko kehossa. Mä tunnen kuinka se hiipii taas ihan hiljaa mun selän taakse ja laittaa kylmät kädet mun olkapäille, repii jokaisen verisuonen, ryöstää kaiken raudan mun sisältä. Joku huutaa apua mun verisuonissa. Mun veri on laihaa ja vaaleanpunaista, kaikki voima valuu musta ulos enkä mä voi tehdä mitään. Suussa maistuu veri. Mua väsyttää.

Kesällä 2011 mulla oli samanlainen olo tai ehkä vielä pahempi. Olin valkoinen kuin lakana ja silmät oli tuskasta mustat. Väsymys ei ole väsymystä, mikäli vanhat merkit pitää paikkansa mulla on taas anemia. Verenvähyys. Huonoa ja laihaa verta virtaa mun suonissa. Ja mua väsyttää. Ihan helvetisti. Meen huomenna lääkäriin. Oon niin helpottunut, että osaan jo tunnistaa tän.

En ole nyt voimissani, voi pikkuiset, tahtoisin olla parempi bloggaaja.

Nähdään <3

- Jossu