maanantai 26. elokuuta 2013

I will always care for you even if we're not together and even if we're far, far away from each other.


Omassa kodissa sujuu ihan hyvin,
mutta silti löydän itseni laittoman usein äidin luota
Tänäänkin ajoin tuhatta ja sataa vain siksi,
että oli pakko päästä lenkittämään koiraa
Minkäs teet kun oon yli 6 vuotta tottunut
selvittämään kaikki ajatukset Hugon kanssa lenkkeilemällä...

Hugoa mulla onkin aivan valtava ikävä
ja aina kotikotiin mennessä on niin ihanaa
nähdä sen pieni naurava naama
Lauantai-sunnuntain välisenä yönäkin
me nukuttiin tyynyillä vierekkäin
ihan niin kuin aina ennen
Sunnuntaina sieltä lähtiessäni se paino 
päänsä mun syliin ja kuiskasin sen korvaan 
"mä tuun ihan pian taas"

Sydäntä raastaa kun tietää, 
että koulun alettua en ehdi sinne niin usein enää
On ollu niin ihanaa huomata
miten tarkasti se mua nykyään kuuntelee
Miten sen silmät syttyy kun astun ovesta sisään
miten paljon rakkautta voi mahtua niin pieneen koiraan...

Yöllä ei enää pelota nukkua,
mutta silti unet jää lyhyiksi
Äitin luona sitten sammun kuin saunalyhty
ja nukun koko yön autuaana
Kai tähän(kin) tottuu, en oo asunu täällä
kuin vasta reilut 3 viikkoa

Ikäväkin on asettunut hiljaiseksi kaipaukseksi mun sisälle
ei tarvi enää joka välissä olla itkemässä
Onneksi enää 3 viikkoa pitää odottaa!

Noh mutta minäpä kömmin peittojen keskelle nukkumaan
sillä huomenna suuntana Lahti ja mun ihana tiikeri <3

Hyvää viikkoa!

- Jossu

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti