sunnuntai 13. lokakuuta 2013

Miksi tässä pysyn, vierelläsi vielä, en tiedä.


En enää ihmettele ollenkaan
te kummatkin niin kauniita
ohuet jalat ja kauniit hymyt

En uskalla katsoa itseäni
siirryn pois tieltä
annan teille tilaa

Jälkeenpäin ajateltuna
sun katseessa jotain outoa
Hälytyskellot kilahtaa vaativasti
vaimennan niiden äänet

Istun vielä lämpimässä rantasaunassa
kello on ainakin kaksi yöllä
järvi myrskyää mun edessä
Työnnän epäilykset pois

Olet kaukana
en saavuta sinua
Halaus kuukausien jälkeen
jää ilmaan leijumaan
Jotenkin et tahdo tulla
mun lähelle enää ollenkaan

Sängyn laidoilla nuokutaan
siirryn sohvalle
jätän sut nukkumaan
Yölliset viestit, aamuinen puhelu
tiedätkö jotain mitä minä en

Siirryn pois
annan tilaa
en tänne enää kuulukaan
enkä tähän voi jäädä seisomaan

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti