sunnuntai 24. marraskuuta 2013

En osaa lähtee, enkä oikein jäädäkään.


Mua ei itketä, mua vaan sattuu
eikä silti tunnu miltään

Oon yrittäny kirjottaa tätä postausta kolme päivää
en vaan saa sanotuksi mitään, vaikka tahtoisin
Tuntuu, että kaikki tietää ihan liikaa
vaikka toisaalta kukaan ei tiedä mitään

On väärin pilata toisten ihmisten elämä
olemalla niin surullinen omaansa
Siitä on vuosi kun sain paljon uusia
ihmisiä elämääni ja nyt minä vaan satutan
Satutan aina ja kaikkia, vaikka en tahtoisi

Pahinta on nähdä huoli ja pelko niitten silmissä
mulla olis paljon sanottavaa,
mutta en voi sanoa enää mitään kellekään
Mun on pakko suojella muita siltä pimeydeltä
mitä kannan sisälläni
Itseäni minä en voi suojella enää

Mun pitäis vaan uskoa ja luottaa siihen,
että kaikki ne ihmiset on ja pysyy tässä
ettei kukaan ole menossa minnekään

Mutta mä tiedän, ettei kukaan kohta enää jaksa
Kukaan ei jaksa ymmärtää, miten ne edes voisikaan
enhän mä ymmärrä enää itsekään

Oon niin kiitollinen kaikille kaikesta
avusta ja tuesta ja muutenkin ihan kaikesta
mitä ne on mun puolesta tehnyt
Oon ikuisessa kiitollisuudenvelassa liian monelle
eikä mulla ole koskaan voimia maksaa sitä takaisin

Nukkumisesta on tullut painajaista
kello vaan kulkee eteenpäin enkä mä nuku
aamu tulee aina liian pian
Unet on sekavia ja raskaita
ne seuraa koko päivän ja seuraavaan yöhön
En nuku enkä valvo
olen jossain tilassa mihin kukaan ei pääse

Mä olen väsynyt tähän kaikkeen

maanantai 18. marraskuuta 2013

Silmät on kyynelistä kauniit


Sitten ne kysyy voiko ne tehdä jotain, auttaa jotenkin
Mä sanon ei, koska ne ei voi

Mä katson sitä ja vaikka jossain mua itkettää
ja vaikka jossain mä haluan ottaa sen syliin
ja lohduttaa sitä, nyt mä en voi

Eikä mikään oikeastaan voi mua koskettaa

Ja mä tiedän, että nyt olen todella yksin,
että kukaan ei enää tiedä totuutta
eikä haluakaan, ne haluaa vaan pois

Ne haluaa vaan unohtaa, mahdollisimman nopeasti,
juosta pois ja jatkaa taas niin kuin ennenkin

lauantai 16. marraskuuta 2013

Can you see me?


Särjetty ja satutettu sinua on monta kertaa
ja nyt kuvittelet että se on sinä jonka päässä viiraa
Yhtäkkiä putoat pohjattoman syvään kuiluun
ja luulet että tästä on mahdotonta ikinä toipuu 

tiistai 12. marraskuuta 2013

Mitä välii mitä päälleni laitan, vaikka portaissa niskani taitan?



Veneen vesille mä työnnän, vaik se kulkee kallellaan
Perille se pääsee silti viimeisillä voimillaan
Ja mun sydämeni rikki on, mut silti paikallaan

Minä olen pysähtynyt
näihin huoneisiin
tähän maisemaan,
joka katsoo ikkunasta sisään iltaisin

Yöllä valoa ikkunasta
sen verran että näkee kulkea
Nousen ylös kun uni antaa itseään taas odottaa
olen haamu omassa elämässäni

Enkä minä tahdo ketään tähän enää päästää
sinäkin tiedät jo liikaa ja silti et yhtään mitään

Yöt ovat kokoajan pidempiä,
unet lyhyempiä
Ja niissä ammutaan,
 minä oon se joka aseella osoittaa

Minä nousen joka aamu,
menen suihkuun, teen ruokaa,
siivoan, käyn kaupassa, olen koulussa,
teen tehtäviä, olen sosiaalinen,
hymyilen, nauran, kuuntelen,
ajattelen ajattelen ajattelen

Itsesäälin, -vihan, ja -inhon
valtameri on syvä
sinne on hyvä hukkua
ja sinne minä jään

Eivätkä ne näe minua enää
kaikki katsovat lävitseni
Ne eivät saa minua enää

sunnuntai 10. marraskuuta 2013

Ole hyvässä turvassa, pilvien takana on aina valoa.


Herra, kädelläsi
uneen painan pään,
kutsut ystäväsi lepäämään.
Käsi minut kantaa
uuteen elämään,
ikirauhan antaa, valoon jään.

___________________________

Me pyydämme tuulilta hiljaa,
te lempeästi puhaltakaa
Kun kuljette ohi sen kummun,
jossa isämme nukahtaa.
________________________________

Kaikk´ on niin hiljaa mun ympärilläin,
kaikk´ on niin hellää ja hyvää.
Kukat suuret kun aukeevat sydämessäin
ja tuoksuvat rauhaa syvää.

_________________________________

Rauhallista isänpäivää kaikille!

- Jossu

perjantai 8. marraskuuta 2013

Hiljaa nyt mennään, mutta henkiin sä jäät.


Muutamia kuvia minun kodista :-)
Huomenna vihdoin saan kirjahyllyt tänne
ja voin purkaa viimeisenkin muuttolaatikon!
Eihän niitä hyllyjä ooteltukaan kuin kaks kuukautta...

Kuvailen joku päivä lisää juttuja täältä,
kun on vähän valoisampaa!

Hyvää viikonloppua ja isänpäivää!

- Josbe

lauantai 2. marraskuuta 2013

Jos on onneton, on ainakin toivoa paremmasta


Voi olispa aikaa
jo kulunut tarpeeksi
kuukaudet menneet
ja sydän ois ehjä
tai ettei ois
hän lähtenyt sittenkään pois

Peiton alla on kuuma
sä haluat piiloutua
kaikki on auki
ja puhelin kiinni
mut sä et jää,
siihen et kuitenkaan jää

Jokainen yö vie aamuun
jokainen yksinäinen
valon jos sytyttää maailma herää

Tuolla on joku toinen
se vielä ei tunne sua
sinä et usko
mut ei sinusta riipu
et mitään voi,
mitään et kuitenkaan voi

Se tulee sua vastaan
kävelee samaan huoneeseen
kaikki on uutta
ja samalla vanhaa
Et mitään voi,
mitään et sillekkään voi

Jokainen yö vie aamuun
jokainen yksinäinen
valon jos sytyttää maailma herää

Hei jokainen yö vie aamua päin
sä luulet et sua varten ei rakkautta oo enempää
mut se vielä tulee, etkä voi mitää 

Voi olispa aikaa
jo kulunu tarpeeksi
kuukaudet menneet
ja sydän ois ehjä
tai ettei ois
hän lähtenyt sittenkään pois

(Antti Tuisku - Yksinäinen)