torstai 3. heinäkuuta 2014

Myös luvattu on mulle, että vielä joku päivä tiedän mikä tarkoitus on minun elämällä.


Moi. Pitkästä aikaa.
Mä oon täällä. 
Elossa.
Suunnitelmia syksylle on paljon.
Muutosten tuulet puhaltaa kovaa (toivottavasti)
ja se tuntuu ihan hyvältä.
Tulevaisuus tuntuu tulevaisuudelta
ja siellä on valoa.

Mä hengitän. 
Meen eteenpäin.
Hetki kerrallaan
kohti ehjää minua.
Kohti elämää.

Vaihdoin mun makkarissa järjestystä
ja oon viettänyt tosi paljon aikaa
sen karvalankamatolla istuen.
Avaan verhot joka päivä.
Oon siivonnut.

Ostin vanssit ja sinkkuelämää boxin.
Oon rauhallinen.
Ahdistus iskee välillä jostain tosi kovaa.
Sekunti kerrallaan eteenpäin.
Mä oon selvinny tänne asti
ja selviän edelleen.

Kaikki on kai ihan okei.
Ainakin hetkittäin.
Katsotaan mihin elämä vie.
Kaikki järjestyy aina jotenkin.

Nähdään taas.
Pitäkää huolta.

Pus,
Josbe